Saimaa — vesien ja saarten labyrintti
Kun kartta muuttuu siniseksi Lappeenrannan pohjoispuolella, olet saapunut Saimaalle. Se on Suomen suurin järvi, pinta-alaltaan noin 4400 neliökilometriä, mutta luvut eivät kerro koko totuutta. Saimaa ei ole yksi avoin selkä vaan loputon labyrintti: tuhansia saaria, kapeita salmia, lahtia ja selkiä, jotka avautuvat toistensa perään kuin huoneet vanhassa talossa. Rannat ovat graniittia ja mäntymetsää, vesi on puhdasta ja kesäiltaisin usein tyyni kuin peili.
Järvi-Suomi on suomalaisen kesän sydän. Täällä opitaan, miksi suomalaiset katoavat heinäkuussa kaupungeista: he ovat mökillä, laiturilla, saunassa ja soutuveneessä — ja Saimaa on tämän elämäntavan pääkaupunki.
Saimaannorppa — järven harvinainen asukas
Saimaan erikoisuus on saimaannorppa, makeassa vedessä elävä hylje, jota ei tavata missään muualla maailmassa. Se jäi jääkauden jälkeen järven vangiksi ja kehittyi omaksi alalajikseen. Norppia on jäljellä vain noin 400–500 yksilöä, joten kyseessä on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Paras mahdollisuus nähdä norppa on touko–kesäkuussa, kun ne köllöttelevät rantakivillä karvanvaihdon aikaan.
Norppaa kannattaa katsella kaukaa, mieluiten kiikareilla tai opastetulta risteilyltä. Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot ovat sen tärkeimpiä pesimäalueita — ja samalla upeinta melontamaastoa koko maassa.
Savonlinna ja Olavinlinna
Järvialueen kiistaton helmi on Savonlinna, pikkukaupunki saarilla keskellä vesistöä. Sen keskipiste on Olavinlinna, vuonna 1475 perustettu linnoitus, jota pidetään pohjolan parhaiten säilyneenä keskiaikaisena linnana. Kolme jykevää tornia nousee suoraan salmesta, ja opastetulla kierroksella pääsee muureille ja tykkikammioihin.
Heinäkuussa linna muuttuu oopperalavaksi: Savonlinnan oopperajuhlat tuovat linnanpihalle maailmanluokan esityksiä, ja katettu katsomo istuu keskiaikaisten muurien sisällä. Liput kannattaa varata kuukausia etukäteen — suosituimmat esitykset myydään loppuun nopeasti.
Punkaharju ja risteilyt
Savonlinnasta puolen tunnin ajomatkan päässä kulkee Punkaharju, jääkauden muovaama kapea harjujakso kahden järvenselän välissä. Tie ja rautatie kulkevat harjun päällä, ja näkymät molemmille puolille kuuluvat Suomen kansallismaisemiin. Alueella on merkittyjä polkuja, uimarantoja ja metsämuseo Lusto.
Vesille pääsee helposti: Savonlinnasta ja Lappeenrannasta lähtee kesäisin päivittäin sightseeing-risteilyjä, tyypillisesti 1,5–2 tunnin reittejä hintaan noin 20–30 euroa. Lappeenranta, Etelä-Saimaan portti, tarjoaa lisäksi 1700-luvun linnoituksen, vilkkaan satamatorin ja yhteyden Saimaan kanavalle.
Mökki ja sauna — kesän ydin
Saimaata ei voi ymmärtää käymättä mökillä. Mökki tarkoittaa kesäasuntoa järven rannalla: oma laituri, soutuvene, rantasauna ja ilta-aurinko. Vuokramökkejä on tarjolla tuhansia, vaatimattomista kalamajoista moderneihin huviloihin. Viikko kesäsesongilla maksaa tyypillisesti 500–1200 euroa mökin tasosta riippuen.
- Varaa kesäviikot jo talvella — parhaat rantamökit menevät ensin.
- Lämmitä sauna, ui järvessä ja toista. Tämä on koko idea.
- Osta savustettua muikkua tai ahventa paikalliselta torilta.
Käytännön vinkit
Savonlinnaan ja Lappeenrantaan pääsee Helsingistä junalla noin 3,5–4 tunnissa, osalla vuoroista vaihto Parikkalassa. Paras aika matkalle on kesäkuusta elokuuhun: silloin risteilyt liikennöivät, oopperajuhlat soivat ja vesi on uintikelpoista, usein yli 20-asteista. Syyskuu on hiljaisempi ja ruskan värjäämä — omalla tavallaan yhtä kaunis. Varaa alueelle vähintään kolme päivää: yksi Savonlinnalle ja linnalle, yksi Punkaharjulle ja risteilylle, yksi vain mökille ja saunalle.
Budjetista: lounas tavallisessa kahvilassa maksaa noin 10–15 euroa, Olavinlinnan sisäänpääsy opastuksineen noin 15 euroa, ja vaatimaton hotellihuone Savonlinnassa alkaen noin 60–70 euroa yöltä festivaalikauden ulkopuolella. Heinäkuun oopperajuhlien aikaan hinnat nousevat tuntuvasti ja huoneet loppuvat — varaa ajoissa tai majoitu Punkaharjulla tai Lappeenrannassa. Kiire on ainoa asia, joka Saimaalla on aidosti väärin.